Voimistelu- ja Urheiluseura Polvijärven Urheilijat ry. perustettiin
10.päivänä maaliskuuta 1927.Perustajajäseniin kuuluivat:
Kauppias Väinö Hukkanen
Maanviljelijä Kaarlo Hyttinen
Konstaapeli Otto Hyvärinen
Kauppa-apulainen Lauri Koistinen
Kaupanhoitaja Pekka Kontkanen
Maanviljelijä Veikko Rantala
Nahkuri Edvin Tirronen
Piiriesimies Eino Tuomi ja
Seminaarilainen Väinö Tuomi.

Seuramme toiminta alkoi 17.heinäkuuta 1927 pidetyillä kesäjuhlilla.
Lajeina olivat: 5-ottelu, 5000 metrin juoksu sekä 10 kilometrin
pyöräily. Alkuinnostuksen ollessa suurimmillaan luotiin aktiivisesti
yhteyksiä myös sivukyliin. Suunniteltiin alaosastojen perustamista,
mutta asia toteutui vasta 1945 osaksi sotien ja osaksi seuran toimintaa
kohdanneen laman takia.

Seuran ensimmäisiin toiminta-
muotoihin kuuluivat yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, pyöräily ja voimistelu.
Lajivalikoima kasvoi myöhemmin käsittäen mm. uinnin, painonnoston,
suunnistuksen, lentopallon, ampumahiihdon, nais- ja poikatyön sekä
myöhempinä vuosina jääkiekon.

PoU:n voimakas nousu piirin kärkeen alkoi vuonna 1946,jolloin seura
jakaantui jaostoihin. Lähes jokainen jaosto on aikanaan kohonnut
tuloksiltaan ja saavutuksiltaan piirin huipulle.
40-luvulla pesäpalloilijat voittivat useita piirinmestaruuksia nuorten
 

joukkueilla, miesten sijoittuessa hyvin maakuntasarjassa.
50-luvulla painonnostajat hallitsivat ennätyslukemia ja esimerkiksi
vuonna 1958-59 PoU otti kahdestatoista jaossa olleesta piirin
mestaruudesta kaikkiaan kymmenen.
60-luvulla yleisurheilijat olivat parhaimmillaan. Seura kohosi valio-
luokkaan kuudeksi vuodeksi. PM-ja jopa SM-tason kilpailuissa
menestyttiin hyvin. Naishiihtäjät toivat v.1962 SM-pronssia seuralle.
 

Suunnistajat menestyivät 70-luvun alussa nousten seuraluokittelussa 1 luokkaan.
Lentopallossa parhaat saavutukset koettiin PoU:n pelatessa II-sarjassa.

Seuratoimintaa on rahoitettu eri vuosikymmenillä eri tavoin.
Alkuaikoina varat hankittiin lähes yksinomaan iltamia järjestämällä. Varsinkin pula-aikoina seuran taloudenhoidon vaikeutuessa toiminta lamaantui vuosiksi. Sotien jälkeisen ajan huomattavin tulolähde olivat talkoot. 24.5.1953 vihittiin käyttöön tanssilava ,joka takasi seuran rahoituksen pitkälle 80-luvulle saakka.
Pöytäkirjoista löytyvät esitykset mm. hyppyrimäen, uimalan, elokuvateatterin, urheilukentän ja valaistun
pururadan rakentamisesta. Urheilukenttä valmistui 1945,uimala 1957,
valaistu pururata 1977.Seura sai oman lipun vuonna 1956.
 

90-luku voimakkaan talkootyön renessanssi.

Kuvassa PoU:n historian mittavin talkootyön näyttö. Kuntalaisten
itserakentama liikuntapaikka, jäähalli,  saamassa kattoa päälleen.

Seurahistoriassa 90-luku on ollut junioritoiminnan voimakasta
eteenpäin menoa.1996 valmistunut katettu luonnonjää ja vuotta
myöhemmin rakennettu tekojää aikaansaivat valtakunnallisestikin
tutuksi tulleen "Polvijärvi-ilmiön." Periaate, jossa käyttäjät kuntalaisten
tuella rakentavat liikuntapaikan, sai huomiota televisiossa, Helsingin
Sanomissa ja lukuisissa lehdissä ympäri Suomea. Hankkeeseen
käytiin tutustumassa eri puolelta maatamme ja samalla periaattella
rakennetaan muuallakin. Rakennusprojekti yhdisti seuraa sisäisesti.
Hankkeessa olivat mukana kaikki jaostot. Kiekkojunioreiden määrä
nousi toiselle sadalle ja edustusjoukkue menestymisellään loi
hyvää pohjaa juniorityölle. Yleisurheilun uusi nousu sijoittuu samaan
aikaan. Esa Miettisen ansiokas työ jaoston puheenjohtajana nosti
seuran yleisurheilevat juniorit piirin kakkoseksi ja toimintaan on
tullut lisää sekä urheilijoita että valmentajia. Nuorisotiimin toiminnan
alkaminen Mika Reijosen johdolla on omalta osaltaan vaikuttanut
menestykseen.

Yhteiskunnalta tulevan avustuksen pienennyttyä, on omatoimisen
varainhankinnan merkitys kasvanut. Kunniakierros on mennyt vuosi
vuodelta paremmin ja keväällä -98 noustiin senkin tuotossa piirin
kakkoseksi.
PoU:n toiminnassa on voimakas tekemisen maku ja seura on valmis
kohtaamaan uuden vuosituhannen mukanaan tuomat haasteet.